Lääkärin tehtävä on edistää ihmisten sairauksien hoitoa ja terveyden säilyttämistä menetelmillä, jotka eivät vahingoita sairasta – tai niiden haitat ovat hyötyjä vähäisemmät (esimerkkinä amputaatio tai avanne). Lääkärit ovat jo kauan saaneet palkkionsa – tai ainakin osan siitä – yksityisiltä ihmisiltä. Lääkärien ja eläinlääkärien palkkioita käsitellään jo Hammurabin (1728–1686 eKr.) laissa. Siitä käy ilmi muun muassa se, että vapaa mies maksoi runnellun luun parantamisesta yli kaksi kertaa enemmän kuin orjan omistaja – lääkärin palkkiot riippuivat siis hoidettavan yhteiskunnallisesta asemasta. Tämän päivän Suomessa kaikki maksavat samat hinnat julkisessa tai yksityisessä terveyskeskuksessa, tosin vain rikkaammilla on varaa käydä yksityisellä puolella, ja kaikista vähävaraisimmat saavat yhteiskunnan tukea terveyskeskusmaksuihin. Näin kaikilla on ainakin periaatteessa mahdollisuus hoidattaa vatsavaivansa, jännetupintulehduksensa, verisuoni- ja sydäntautinsa, ihottumansa ja masennuksensa.
Lääkärit opiskelevat pitkään
Lääkärit opiskelivat alun perin kokeneempien lääkärien kisälleinä. Lääketieteellisiä kouluja muodostettiin keskiajalla, ja 1200-luvulta alkaen he ovat saaneet oppinsa yliopistoissa. Akateeminen koulutus johti lääkärin viranhaltijoiksi hallitsijoiden, ruhtinaiden ja kaupunkien palvelukseen. 1700-luvulta alkaen lääkäreitä tarvittiin myös sairaaloissa – sairaalalaitoksia ei ollut sitä ennen juurikaan. Toiminta pelkästään yksityisenä lääkärinä mahdollistui vasta uuden ajan alkupuolella, kun kaupunkeihin syntyi tarpeeksi varakasta porvaristoa. Työläiset, talonpojat ja maattomat joutuivat vielä 1900-luvulla turvautumaan kansanparantajien, kupparien, puoskarien ja välskärien palveluksiin.
Lääkärit saavat koulutuksensa edelleen yliopistoissa. Monen vuoden intensiivinen opiskelu tarkoittaa usein lainarahalla opiskelemista, elleivät omat vanhemmat auta taloudellisesti. Tämä on periaatteessa mahdollista, tuleehan moni lääkäriopiskelija lääkäriperheestä, jolla on mahdollisuus auttaa lasta taloudellisesti koko yliopisto-opintojen ajan.
Jos opiskelija joutuu pärjäämään omillaan, saattaa hänellä olla parinkymmenen tuhannen euron velkataakka heti valmistuttuaan. Opintolainassa on onneksi pieni korko, eikä sitä tarvitse maksaa kovin kauaa – terveyskeskuslääkärin bruttopalkka on noin 6500 euroa, ja työpaikkoja on tarjolla yllin kyllin (ainakin, jos on valmis muuttamaan työn perässä). Yksityisellä sektorilla lääkäri tienaa vieläkin enemmän. Lisäksi moni lääkäri pitää yksityisvastaanottoa tai heittää työkeikkaa toisissa terveyskeskuksissa.
Lääkärillä oltava hyvä stressinsietokyky
Lääkärillä on oltava hyvä stressinsietokyky, sillä työpäivät ovat pitkiä ja vaativia, ja pienikin virhe voi olla kohtalokas. Lääkäri kohtaa päivittäin valittavia, tyytymättömiä, kipeitä ja kuolemansairaita ihmisiä, joiden ongelmien diagnosointi (ratkaisemisesta puhumattakaan!) on usein hankalaa. Paineet voivat olla valtavat. Sairaalalääkäreille on tyypillistä tehdä jatkuvasti ylitöitä (jopa 40 tuntia viikossa normaalin päälle) ja tulla töihin sairaanakin, sillä sijaisia ei ole.
Lääkäreillä on usein harrastuksia työn vastapainoksi. Joillekin nettikasinopelit ovat läheinen harrastus – niistä voi lukea lisää vaikkapa täältä: https://casino-professor.com/fi/.
Monet lääkärit harrastavat golfia, toiset taas purjehtimista. Myös laskettelu ja mökkeily ovat suosittuja harrastuksia. Kun lääkäri on maksanut opintovelkansa, on hänellä mahdollisuus harrastaa arvokkaimpiakin lajeja, kuten juuri golfaamista tai vaikkapa ratsastusta.
Pitkät työpäivät voivat olla raskaita sekä henkisesti että fyysisesti, joten monet lääkärit hakevat mielenrauhaa ja liikkuvuutta joogasta. Jos aikaa jää, käyvät lääkärit myös kulttuuritapahtumissa. Useilla lääkäreillä on koira – ainakin, jos puoliso tai lapset voivat hoitaa sitä työpäivien venyessä. Kissa on helpompi lemmikki, siksi se on suosittu monissa lääkäriperheissäkin.
Mieluisat harrastukset, sopiva määrä liikuntaa ja lemmikin ja/tai perheenjäsenten pitämä seura saavat jaksamaan stressaavassa työssä. Lääkäri jos kuka tietää myös riittävän unen ja monipuolisen ruokavalion merkityksen hyvinvoinnille.
Tosin kaikki lääkärit eivät elä kuten opettavat: lääkärit ovat loppujen lopuksi vain ihmisiä kaikkine heikkouksineen. On tupakoivia lääkäreitä, uhkapeliriippuvaisia lääkäreitä, sohvaperunalääkäreitä, roskaruokalääkäreitä, korruptoituneita lääkäreitä, valelääkäreitä ja alkoholiriippuvaisia lääkäreitä. Lääkäreiden joukossa on myös huumeriippuvaisia ja lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Jos lääkäri menettää työlupansa, on usein kyse päihdeongelmista. Lisäksi on todettava, että myös lääkäri voi palaa loppuun, eli saada burnoutin.
Miksi lääkärit pelaavat uhkapelejä?
Ne lääkärit, jotka pelaavat rulettia, kolikkopelejä tai muita uhkapelejä, tekevät sitä usein vaihtelun vuoksi. Hallittu rahapelaaminen on monille hyvä tapa saada ajatukset pois työkuvioista. Aivojen nollaus työpäivän jälkeen auttaa keskittämään fokuksen koti- ja arkiasioihin.
Monia lääkäreitä ajaa uhkapelien pariin myös toive äkkirikastumisesta. Oletko koskaan kuullut kenenkään valittavan, että hänellä on liian suuret tulot? Tuskinpa – kun tulot kasvavat, kasvavat usein myös menot, ja lisärahalle tuntuu olevan tarvetta aivan kaikilla.